Näin tehdään nettimainos, jonka kaikki lukevat

05.10.2010 | kirjoittanut: Santeri Salonen
Internetmarkkinointi | Kommentoi »


Mikä näistä digitodayn display-mainoksista nähdään ja luetaan?

digitoday-crescom-mainos

Klikkaa isommaksi

Bannerisokeus estää ihmisiä näkemästä mainoksen näköisiä mainoksia tutuilla mainospaikoilla. Vastaus siis ei ole Ebookersia tai Taloussanomien seminaaria mainostava banneri.

Yksi mainos on kuitenkin sekoitettu toimitukselliseen antiin ja tämän mainoksen huomiarvo on lähellä sataa prosenttia. Mainosta ei ole ainoastaan sijoitettu keskeiselle paikalle sisällön sekaan vaan se myös näyttää toimitukselliselta sisällöltä. Jopa teksti “mainos” on yhtenevä sivuston muuhun väripalettiin.

Sijoittelu 10, ulkoasu 10, Copy 4-

Mainos on sijoitettu uutispaikalle osaksi toimituksellista antia. Digitodayn lukija siis olettanee, että kyseessä on jokin mielenkiintoinen uutinen.

Jos otsikko “SATOlle uusitut järjestelmät Crescomin palvelinkeskukseen” ei herätä lukijassa WTF-fiilistä, niin yläotsikko “Turvallinen kokonaisratkaisu” ja varsinainen copy sen kyllä viimeistään tekevät.

Crescom on rakentanut SATO Oyj:lle uudet palvelinjärjestelmät ja tuottaa turvallisissa palvelinkeskuksissaan uusituille järjestelmille kattavat ympärivuorokautiset käyttöpalvelut. Palveluilla varmistetaan SATOn IT-infrastruktuurin häiriötön toiminta ja turvallisuus.

Kuka puhuu näin?

Aikani mietittyäni aloin ajattelemaan, että puppulausegeneraattoricopyllä yritetään hämmentää ihmiset klikkaamaan. Klikkasinhan minäkin kyseistä mainosta.

Valitettavasti mainoksen kohdesivu on kuitenkin täynnä samaa tavaraa. Vaikuttaa siltä, ettei mainostaja ole miettinyt etukäteen ainakaan näitä kysymyksiä:

  • Kuka on mainoksen kohderyhmä? Ja miksi tämä sisältö häntä kiinnostaisi?
  • Mitä kohdesivulle siirtyneen pitää tehdä seuraavaksi?

Klikkauksia vai myyntiä?

Mainoksen click-through-ratea, eli klikkausprosenttia, voidaan kasvattaa yli kohderyhmän koon asettaman luonnollisen rajan olemalla luova. Samalla kasvaa riski, että viesti ei enää vetoa kohderyhmään ja mainoksen tuottama myynti pienenee.

Kuvaava esimerkki on tämä case study, jossa testattiin David Ogilvyn ja Bill Bernachin klassisten mainostyyppien tehoa Facebooksissa. Bernachin suosima luovuus palkittiin ylivoimaisella klikkausprosentilla. Ogilvyn informatiivisuudella tahkottiin kuitenkin parempia tuloksia.

Informatiivisuuteen saadaan vielä lisää tehoa, kun mainos voidaan sijoittaa osaksi toimituksellista sisältöä. Crescominkin mainos voisi toimia ogilvylaisena paraatiesimerkkinä ellei copy olisi copy-pastetettua korporaatiopuhetta.

Jaa Facebookissa tästä | Seuraa minua Twitterissä tästä

Kommentoi kirjoitusta